Kotikylän historiaa talo talolta 2023
Vesa Harmanen TALOT ja niiden ASUKKAAT- kirjaa on saatavilla rajattu painos. Kylätoimikunta on ostanut itselleen yhden kirjan, jota pääsee katsomaan kylätapahtumissa. Kirjaa ei lainata toistaiseksi kotilainaukseen.
Kirjan tausta
Vesa Harmanen sanoo asukashistorian kaipaavan ympärilleen kertomuksia.
Rautjärven Änkilänsalolla asuva Vesa Harmanen on jo parikymmentä vuotta sitten löytänyt itsestään historiantutkijan sukututkimuksen muodossa. Uusi projekti laajensa skaalaa: Harmanen on käynyt läpi talo talolta Rautjärven Änkilänsalon ja Rasimuksenkolkan talojen asukashistoriat tähän päivään asti.
Harmasella on käsissään kansio, jossa materiaali on tulosteina. Sivuilla on tekstin lisäksi kuvat taloista, tosin kaikissa kohteissa ei ole ollut enää kuvattavaa. Taloista osa on alkuperäisiä rakennuksia eri vuosikymmeniltä, osa vanhalle paikalle rakennettuja uudempia.
-Tutkin noin 70 taloa. Nästä neljästäkymmenessä asutaan edelleen. Ei ympärivuotisissa käytössä olevasta kolmestakymmenestä talosta sanoisin puolet olevan kesäkäytössä, loput viisitoista on autioitunut tai kadonneet kartalta, Harmanen kertoo.
Harmanen toteaa projektin olevan erittäin mielenkiintoinen ja opettavainen.
-Jonkun pienen yksityiskohdan kimpussa saattaa mennä tunteja, jopa päiviä!
Tekstin tuottaminen on vierasta
Harmanen on eläkkeellä, työelämänsä aikana hän toimi maanviljelijänä ja katsastusmiehenä, josta hän jäi pois vuonna 2010. Harmanen kertoo aina harrastaneensa lukemista, mutta tekstin tuottaminen on hänelle uutta. Kylän talojen asukashistoriat kaipaavat nyt ympärilleen tarinoita. Omaehtoiseen kynäilyyn tottumattomalle tässä on ongelmaa kerrakseen.
Muutama vanhempi henkilö on muistellut asioita, mutta Harmanen on huomannut kertomusten osalta olevan ongelmana se, että asioista on monenlaista tietoa.
Asukashistoriat löytyivät pitkälle sukukirjoista, henkikirjoista ja rippikirjoista. Tehdystä sukututkimuksesta, jossa on jo yli 6000 nimeä, on siis ollut Harmaselle paljon hyötyä ja apua. Sitä kautta on tullut esiin tässä projektissa käyttökelpoista tietoa, mutta etenkin vanhojen asiakirjojen tutkiminen käy rutiinilla.
Kenttätyötäkin on tehty ja ihmisiltä kyselty asioita, etenkin tarkistettu kohtia, kuten sukunimiä, joista on alussa ollut kahdenlaista tietoa.
Omankin suvun historiasta uutta tietoa
Koska kysymyksessä on oma synnyinkylä, henkilökohtainen mielenkiinto asiaa kohtaan on ollut suuri ja tutkiessa on löytynyt vastauksia myös oman suvun tarinaan.
-Äitini ei koskaan halunnut selvittää sukunsa taustoja. Nyt olen löytänyt Rasimuksenkolkalta paikan, josta äitini isän perhe lähti tilakaupat tehtyään 1895 Kangaskosken kautta Simpeleen Tallimäkeen. Äidin isä oli silloin 10-vuotias. Juho Sorvali kuoli 29.8.1941 ajaessaan miinaan tehtaan heiniä korjatessa sotatoimialueelta Syväorossa.Tehtaan heinät olivat ihmishenkeä tärkeämmät?
-Talon nykyisellä omistajalla on mainituista kaupoista kappakirjat tallessa, Harmanen kertoo.
Änkilänsalolle harvoin muutettiin kaukaa
Änkilänsalolla ja Rasimuksenkolkassa on asunut ja asuu muun muassa Jorosia, Kojoja, Uimosia, Repoja, Viinasia, Siitosia, Sorvaleita ja Rasimuksia. Kyliin on muutettu pääsääntöisesti lähiseudulta,
mutta esimerkiksi vuonna 1899 Aleksanteri Lehti (s.Urjalassa). muutti kylään Kylmäkosken ja Helsingin kautta. Aleksi oli sukunsa ensimmäinen, joka otti sukunimen. Länsi- ja Lounais Suomessa käytettiin vielä patronyymejä.
-Hän oli ammatiltaan kivityömies ja tuli Simpeleelle tehtaan rakennustyömaan työllistämänä, hän osti Änkilänsalosta Leppuukivestä tilanosan maakauppias P.J.Reinikaiselta.Juhana Joronen oli edellinen omistaja, Vesa Harmanen kertoo. Samalta Reinikaiselta myös mylläri Antti Harmanen osti Harmalan tilan 1893.Lohkottu samasta Leppuukiven tilasta.Tämä P.J.Reinikainen oli kauppamies.Moni tilakauppa on kulkenut hänen kauttaan Parikkalan alueella, johon Simpelekin silloin kuului.
Venäjän puolelle jäi huomattava osa Änkilänsalon kylästä. Sieltä Harmanen otti tutkimukseensa vain kaksi lähellä rajaa olevaa taloa, joista Nälkähuuto -nimisellä tilalla on omanlaisensa historia: Talo olisi jäänyt Venäjän puolelle, mutta talousrakennukset Suomen. Uutta asuinrakennusta ei käyty rakentamaan, vaan vanha siirrettiin uuteen paikkaan.
Rajan läheisyys ei näy elämässä
Rajan läheisyys ei ole millään lailla näkynyt Harmasten elämässä, sillä Venäjän raja tulee eteen Änkilänsalontietä ajattaessa vasta ”parin talon päässä.”
-No, rajavartiosto on aina näkynyt kylällä. Änkilänsalon vartio 1944-1955 ja naapurissa Kangaskoskella 1955- 2008 oli vielä vartioasema toiminnassa, rajamiehet olivat hyvinkin tuttuja. Nykyään pääsääntöisesti eivät, rajavartioston auto ajaa kylätietä myöten pari kertaa päivässä, mutta rajamiehet ja kyläläiset eivät enää tunne toisiaan kuten ennen vanhaan.
Änkilänsalon kylän erikoispiirteena voi pitää sitä, että rajamiehiä on asunut siellä vuosikymmeniä ja asuu edelleen.
